Psykoterapia


Ajankohtaista

Vastaanotto: Korona aikana ainoastaan videoyhteydellä.

 

Mottagning: Under corona epidemin bara video mottagning.

Gestaltterapia

          Gestalt- eli hahmoterapia on psykiatri Fritz (Friedrich) Perlsin (1893-1970) yhdessä vaimonsa Laura Perlsin, Paul Goodmanin ja Ralf F. Hefferlinen 1950-luvulla kehittämä psykoterapian menetelmä. Perls halusi luoda psykoterapiamuodon, joka käytännössä auttaa ihmisiä muuttumaan ja kasvamaan. Hän käytti monipuolista teoreettista ja kokemuksen kautta saatua tietoaan ja osaamistaan. Gestaltterapian juuret löytyvät psykoanalyysista, kehoterapiasta, Gestaltpsykologiasta, eksistentialismista, fenomenologiasta, humanismista, psykodraamasta ja itämaisesta filosofiasta.

KukkulaGestalterapiassa näemme ihmisen psykofyysisenä kokonaisuutena, joka on vuorovaikutuksessa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Jos tämä vuorovaikutus on katkeamaton ja etenee loppuun saakka, kaikki on hyvin ja ihminen on tyytyväinen. Kun, niin kuin usein käy, vuorovaikutus katkeaa, jäämme keskeneräisyyden tunteeseen – ja tapahtunut vaivaa meitä myöhemminkin. Katkaisemme vuorovaikutussuhteet tiedostamatta ja automaattisesti kun tilanne tai kokemus alkaa muodostua polttavaksi. Tämän hetken tapahtuma muistuttaa tiedostamatonta menneisyyden kipeätä kokemusta- silloin luonnollisesti suojaudumme kivulta. Menneestä voi olla keskeneräisiä, kipeitä kokemuksia. Vaikka meillä ei ole niistä selkeitä muistoja, niin kehomme muistaa ne. Keskeneräinen tämän päivän tilanne tai kokemus jää ”hampaan koloon” ja vie energiaa muulta elämältä. Tällainen näkyy masennuksena, ahdistuksena, pelkona, paniikkina yms.

Gestaltterapia on prosessityöskentelyä, jossa terapeutin ohjauksella ja tuella asiakas oppii oivaltamaan toimimistaan ja tuntemistaan ja mihin ne liittyvät ja vaikuttavat. Menneet tilanteet ja jopa edesmenneet ihmiset tuodaan nykyhetkeen tyhjän tuolin ja mielikuvituksen avulla. Asiakas saa kokea ja kokeilla miten hän kohtaisi vastapelurin nyt. Psykoterapeutti ehdottaa esim lauseita, joiden avulla asiakkas voi kokea eri tavalla kuin silloin ja hänen tietoisutensa voi muuttua. Toisen kuunteleminen ja kunnioittaminen on tärkeätä myös terapia-istunnoilla.

Gestaltterapiaa voi käyttää m.m. stressin, masennuksen, ahdistuksen, parisuhdeongelmien, työuupumuksen tai kontaktiongelmien ratkaisemiseksi ja siinä edetään sitä mukaan kuin tietoisuus lisääntyy. Apuna voidaan käyttää ns. tyhjän tuolin-tekniikkaa, kehotietoisuutta ja –työskentelyä, unia, mielikuvia, taideterapiaa tai draamaa (ryhmässä).Takaisin ylös